Design for All – Tissainvool? Jawohl!

(MindTrek kuukausikirje 10/2002, päivitetty 2007)

Kolme kirjainta, joihin WWW-julkaisijan tulisi luottaa: DfA, olipa kyseessä sitten PDA, HCI, GUI, WAI, CCS tai TPS. Euroenglantilainen Design for All on käsitteenä vakiintunut EU-jargonissa viimeisen viidentoista vuoden aikana. Se kattaa keinot, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta sekä esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Hyvän käsitteen hankalaan DfA-lyhenteeseen törmää yhä useammin, joten saavutettavammalle ja suomeksi taipuvalle käännökselle olisi jo tarvetta. Parempia aikoja odotellessa tyytykäämme eurolainaan.

EU-standardeja elämiseen? – U must B joking!

Entinen luottomiehemme EU:ssa, komissaari Erkki Liikanen vieraili Suomen DfA-verkoston julkistamistilaisuudessa Stakesissa 23.9.2002. Hän esitteli puheessaan eEurope2002-ohjelmaa ja sen seuraajaa, joilla toteutettiin ”Tietoyhteiskunta kaikille” –tavoite EU:ssa. Liikanen painotti, että saavutettavuus ja käytettävyys olivat eEurope-ohjelman tärkeitä tavoitteita. Siten luvassa piti olla tietoteknisten tuotteiden ja palvelujen käytettävyyttä edistäviä suosituksia ja standardeja, joiden mukaan Design for All -periaate pitäisi ottaa huomioon, niin sinun WWW-palvelussasi kuin sen globaalimman ja sen toisen paikallisemman Nokian sivustoilla. Rasittavaa, eikö vain? Pitäisihän toki riittää, että tekee loistavaa, taiteellista, myyvää ja seksikästä WWW-viestintää? Vai vielä ohjeita, sääntöjä ja standardeja noudattamaan kaiken maailman kädettömien takia! Mutta hetki pieni ennen kahvin (standardipaahto, standardikuumuus, standardiannos) hakua, asetellaanpa kontekstit pokiin.

Kuvitellaanpa siis hetki, millaista arkielämä olisi ilman standardeja vaikkapa lomareissulla. Vuokra-auton ovi aukeaisi eteen, sivulle, ylös, alas tai taakse, kunhan ensin olisi tunnistanut ja löytänyt lukon. Ratti olisi joko vasemmalla tai oikealla puolella, riippuen valmistajan mieltymyksistä. Kaasukin olisi joko oikealla, vasemmalla tai keskellä, ehkä peräti käsikäyttöinen, vaihdekepistä puhumattakaan. Tankkaaminen joko onnistuisi tai ei onnistuisi, edellyttäen että tankkausadapteri tuli otettua hotellista mukaan. Renkaiden ilmanpaineen tarkistus onnistuisi, mikäli taskussa sattuisi olemaan muuntotaulukko, josta tarkistamalla selviäisi käytetty mitta-asteikko. Ensin tietysti pitäisi tunnistaa oikea letku ja venttiili. Tien päällä olisi varottava koko ajan luovia ja intuitiivisia ajotaiteilijoita, sillä väistämis- yms. rajoittavia sääntöjähän ei olisi. Näinhän ei ole, vaan me kaikki voimme insinöörien sopimien standardien ansiosta keskittyä standardoituun kansainväliseen elekieleen ja standardeja tuntemattomien möllien läksyttämiseen. Tai sitten standardien mahdollistamaan puhelinkeskusteluun ulkomaalaisen tuttavamme kanssa, standardienglannilla.

Design for All -periaatteen edistäminen on siten käytännöllistä puuhaa, sillä pohjimmiltaan tässäkin on kyse vain elämää helpottavien sopimusten ja yksityiskohtien luomisesta. Standardejahan tarvitaan, että elämä sujuisi turhia pohtimatta ja voisimme keskittyä olennaiseen. Lisäksi standardit sattuvat edistämään tuotteiden ja palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua, hurjimmat väittävät jopa myynnin lisääntyvän: Hyvä standardi heijastaa tuotteen tai palvelun käyttäjän tarpeita ja odotuksia. Toisaalta varsinkin julkisessa hallinnossa on pidettävä huoli siitä, että kansalaisten tasavertaisuuden periaatetta kunnioitetaan. Silti et tule koskaan tapaamaan oveltasi kahta synkkää hahmoa, jotka esittäytyvät sanomalla ”DfA:sta hyvää päivää, tarkistaisimme saavutettavuutenne”. Sen sijaan haasteena on tietoyhteiskuntapalvelujen kehittäminen ja edistäminen siten, että saavutettavuudesta ja käytettävyydestä tulee luonteva osa jokaisen tuottajan, julkaisijan ja käyttäjän arkipäivää.

Suomalainen DfA-verkosto – You’ll never standardise alone

Tällaista yhteisöllistä kehittämistä varten perustettiin vuonna 2002 Suomeen ja muihin EU-maihin Design for All -osaamiskeskusten verkostoja. Suomalaiseen verkostoon kuuluu keväällä 2007 asiantuntijoita yli kahdestakymmenestä tutkimuslaitoksesta, yliopistosta ja käyttäjäorganisaatiosta, mukana on myös tutkimusrahoittajien edustajia. Suomen verkosto on EU-maiden laaja-alaisin, monitieteellisin ja jäsenmäärältään suurin. Verkoston levittää DfA-tietoa sekä yrityksille että julkiselle sektorille saavutettavien tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen kehittämiseksi. Verkosto laatii myös kansallisella ja Euroopan tasolla suosituksia opetussuunnitelmiksi, joiden avulla koulutetaan tuotteiden ja palvelujen rakentajia.

Design for All - tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan monitieteellistä tutkimuksellista lähestymistapaa. Verkosto kannustaa monialaiseen keskusteluun sekä virittää uusia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Sen kautta pääsee yhteyteen muihin EU-alueen verkostoihin ja toimijoihin. EU-komission viidennen ja kuudennen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman aikana syntynyt tutkimus- ja kehitystyö tulee jatkumaan myös seitsemännessä puiteohjelmassa, jossa palvelujen inkluusio-periaatteen toteuttaminen ja saavutettavuus ovat keskeisessä asemassa. Tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa asiakasnäkökulma korostuu, joten verkoston kautta käyttäjien tarpeet ja vaatimukset tulevat paremmin ymmärretyiksi ja huomioonotetuiksi.

Design for All – Collaboration rules ok!

Monikansallinen ja verkostomainen standardointityö etsii ja kuvaa tuotteiden ja palveluiden rakentamisessa hyviksi osoittautuneita käytäntöjä, levittää niistä tietoa tuottajille ja kumuloi siten alan osaamista. Innovatiivisilla aloilla ei pidä estää kehitystä, siksi hyvä standardi on oikea-aikainen, joka toivotulla tavalla ohjaa kehitystä ja välittää eteenpäin tiivistä tietoa jo kertyneistä kokemuksista. Onnistuneiden standardien noudattaminen perustuu onnistuneeseen yhteistyöhön: Standardien mielekkyys on testattava ja perusteltava yhteistyössä tutkijoiden, kehittäjien, tuottajien ja käyttäjien kanssa.

Lisätietoja:

• Suomen DfA-verkosto
• Web Accessibility Initiative (WAI)